Syksyllä lähimetsässä oli hakkuut käynnissä. Naapurin rouvan kanssa koetimme salaa käydä napsimassa kaadettujen kuusten pikkuoksia. Samasta asiasta oli muitakin kiinnostuneita. Kyyristelimme kasan takana mukamas piilossa. Pelkäsimme että metsän omistaja ilmestyy paikalle.
Valmiisiin pohjiin olikin helppo aloittaa. Niitä löytyi kirpparilta ja omista jemmoista. Naapurin rouva oli jopa pyöräyttänyt ihan minua varten yhden. Aloitus piti tehdä tiukasti kiinnittämällä naru ensin kranssin pohjaan. Tukevaa muovista narua kieputeltiin aina pikkunipun yli tukevasti. Pikkuiset havuniput aseteltiin aina limittäin sillä tavoin että edellinen naru peittyy ja havupeitteestä tulee tuuhea. Oksat olivat noin 10 cm pituisia.
Minä halusin päästä helpommalla ja pyörittelin vain osaan kranssin pohjaan havuja. Kun taas koristeiden valitseminen minusta oli kivointa.
Tämä on naapurin rouvan sydän kranssi.
Käpyoksankin onnistuin liittämään.
Joulun alla sitten jaoin kranssit ystävilleni. Sain hyvää oppia seuraavaa kranssi sesonkia varten. "Kolleega" kun asuu seinän takana. Meillä on silloin tällöin kokemusten ja tiedon vaihtoa.
Näillä eväillä lähdetään uutta vuotta kohden. Kiitos kaikille "Riihen ikkunasta" kurkistaneille.
Toivotan kaikille lukijoilleni huikaisevan innokasta käsityö vuotta 2018!
Poutapilvi
